Toimeliaana
Viime viikonloppuna minut valtasi outo tarmokkuus. Lauantaina hyökkäsin haravan kanssa pihalle vettyneiden lehtien kimppuun. Kyytiä saivat myös kotikuusen alaoksiin nojaavat pyöränraadot, ruukkuihinsa kuukahtaneet kesäkukkaset, hikiset laudeliinat ja pyykkipussissa muhineet kestositeet, sängyn alla ja vessan nurkissa vaanivat pölykoiralaumat ja keittiön lattilankkujen väliin juuttunut yksinäinen sarvimakarooni. Keitin ison kattilallisen porkkanasosekeittoa ja leivoin omena-puolukkapiirakkaa, harkitsin myös leipätaikinan alustusta. Lauantai-iltana kämppis yllätti minut lajittelemassa vessan roskiksen sisältöä maatuviin ja maatumattomiin jätteisiin - hanke, johon olin ollut aikeissa tarttua monasti tämän syksyn aikana.
Maanantaina, hoidettuani päivän opetuksen, venyttyäni BodyBalancessa soturiasentoihin ja joutsentaivutuksiin sekä piipahdettuani suutarilla, ompelijalla ja sukkahousukaupassa, istuin kotona lopen uupuneena ja halusin mennä nukkumaan puoli kahdeksalta.
Marraskuu on aika tehokas ylikuumenemissuoja.
Maanantaina, hoidettuani päivän opetuksen, venyttyäni BodyBalancessa soturiasentoihin ja joutsentaivutuksiin sekä piipahdettuani suutarilla, ompelijalla ja sukkahousukaupassa, istuin kotona lopen uupuneena ja halusin mennä nukkumaan puoli kahdeksalta.
Marraskuu on aika tehokas ylikuumenemissuoja.