Tasapainoton nainen ja hyvännäköinen mies

Pakko tehdä nosto kommentista, jonka olin saanut Deittiraportti-kirjoitukseeni. Kirjoittaja on mies, joka toteaa näin:

"jostain syystä sellaiset täysin tasapainottomat, bipolaarit eukot aina kiihottavat, vaikka tajuaakin täysin varmasti sen, ettei tasapainottomien sekopäiden kanssa koskaan pysty saamaan tasapainoista ja onnellista parisuhdetta tai perhe-elämää. Mutta kun ne kiltit ja onnelliset tytöt ovat niin tylsiä, urautuneita ja intohimottomia."

Hei miksette aiemmin sanoneet! Pitää heti lisätä deittiprofiiliin, että tasapainoton bipolaari-eukko odottaa täällä ottajaansa.

Elämäni mies, josta hiiskuin edellisessä kirjoituksessa, vaikuttaa edelleen ns. pot. mieheltä (opiskeluaikaisen kämppikseni lanseeraama lyhenne "potentiaalisille miehille"). Nyt on kuitenkin ilmennyt odottamaton ongelma: lähettämänsä kuvan perusteella mies on järkyttävän hyvännäköinen. Onko loukkaavaa kirjoittaa, että "on ollut tosi mukava viestitellä kanssasi, mutta valitettavasti olet aivan liian komea"? Vai voiko toivoa, että se olisi luonnossa vähän rumempi?

Elämäni mies, vaihteeksi

Arvaatka mitä? Olen ehkä taas löytänyt elämäni miehen. Netistä tietty.

Tiedetään, olen viime aikoina ollut hyvä löytämään elämäni miehiä mutta huono saamaan niitä miehiä elämääni. Nyt on kuitenkin kiikarissa niin varteenotettavan oloinen miehenpuoli, että vielä ei auta hiiskahtaa yhtään enempää. Se toisi huonoa onnea.

No ehkä tämä blogikirjoitus on sellainen pieni, täysin ennenaikainen hiiskahdus. Mutta eipä ole ensimmäinen kerta, jos teen hieman hätiköityjä julistuksia.

Mutta tämän enempää en kerro. Paitsi sen, että se korjaa puuvenettä. Ja taloa. Ja elämiä.

Siis eikö sen täydykin olla elämäni mies?