Hurahdus
Vähänkö mää tykkään blogata! En olis ikinä uskonut, että tämä on näin kivaa. Olen ihan hurahtanut, koko työpäivän olen taas odottanut, että pääsisin lukemaan blogeja ja kirjottamaan tänne (ja olen tehnyt vähän molempia pitkin työpäivää). Kävin pitkästä aikaa Hurinan sivuilla, ja hitsi kun se on hauska blogi! Linkkasin sen heti.
Työpäivän lomassa olen myös ottanut 15 minuutin torkut työhuoneemme kauniinvihreällä kierrätyssohvalla. Ennen uneen vaipumista suunnittelin, minkälaisilla koodinimillä voisin kirjoittaa täällä entisistä miesystävistäni. Ajattelin ottaa käyttöön seuraavat:
Tuulimyllytaistelija (ero kesäkuussa 2000)
Näädännäköinen (ero helmikuussa 2005)
Ihaa (ero marrakuussa 2005-huhtikuussa 2006)
Ei noista nyt vielä se enempää, pitää makustella vielä, onko nimet sopivat. Ne ovat kyllä kaikki olleet käytössä ihan tosielämässäkin. Sitten aloin miettiä kaikkia muitakin elämäni miehiä, sellaisia, joiden kanssa olen ollut sängyssä enemmän kuin yhdesti, ja niihin ajatuksiin sitten nukahdin, ja säpsähdin hereille kesken unen, jossa Ihaa oli samassa huoneessa. Ihaa oli unessa myös viime yönä, ja tulee tänä iltana tod. näk. myös oikeasti yökylään. Olen kaikkien entisteni kanssa hyvissä väleissä ja paljon (?) tekemisissä. Sitä huokailin viimeksi viime viikonloppuna, että on se kumma, kun ihmisiä (miehiä) on niin paljon helpompi rakastaa vähän etäämmältä, ilman suhteen aiheuttamaa kahnausta ja hiertoa.
Työpäivän lomassa olen myös ottanut 15 minuutin torkut työhuoneemme kauniinvihreällä kierrätyssohvalla. Ennen uneen vaipumista suunnittelin, minkälaisilla koodinimillä voisin kirjoittaa täällä entisistä miesystävistäni. Ajattelin ottaa käyttöön seuraavat:
Tuulimyllytaistelija (ero kesäkuussa 2000)
Näädännäköinen (ero helmikuussa 2005)
Ihaa (ero marrakuussa 2005-huhtikuussa 2006)
Ei noista nyt vielä se enempää, pitää makustella vielä, onko nimet sopivat. Ne ovat kyllä kaikki olleet käytössä ihan tosielämässäkin. Sitten aloin miettiä kaikkia muitakin elämäni miehiä, sellaisia, joiden kanssa olen ollut sängyssä enemmän kuin yhdesti, ja niihin ajatuksiin sitten nukahdin, ja säpsähdin hereille kesken unen, jossa Ihaa oli samassa huoneessa. Ihaa oli unessa myös viime yönä, ja tulee tänä iltana tod. näk. myös oikeasti yökylään. Olen kaikkien entisteni kanssa hyvissä väleissä ja paljon (?) tekemisissä. Sitä huokailin viimeksi viime viikonloppuna, että on se kumma, kun ihmisiä (miehiä) on niin paljon helpompi rakastaa vähän etäämmältä, ilman suhteen aiheuttamaa kahnausta ja hiertoa.
posted by Hilla at 5:38 ip.
6 Comments:
Olisiko se kiinni siitä Szymborskan loistavasti kiteyttämästä tosiseikasta, että kun tyyppiä ei rakasta romanttisesti, asiat juontua jolkottavat omalla painollaan, eikä niitä hermoile?
Hurina on hauska myös oikeasti, ehkäpä koetan innostaa hänet mukaan saarelle juhannuksenalusviikolla.
Hei ja hauska tutustua ! Löysin houkuttelevan uutuuden blogilistalta, ja sisältö vaikuttaa lupaavalta...
*vilkutus Pariisista*
Voi olla, että romanttinenkin rakkaus on etäältä helpommin hallittavissa. Kun ollaan päivät päästän toisten naamalla, on helpompi sanoa ajattelematta asioita ja ns. päin naamaa.
Muuten saako ehdottaa, että sallit myös anonyymit kommentit tänne laatikkoosi. On paljon potentiaalisia kommentoijia, joilla ei ole bloggerin tunnusta (eivätkä edes halua sitä). Ja jos pelkäät spämejä, käännä sana- verifikaatio päälle setting'eissä.
Hyviä blogaushetkiä!
Kirjoittaminen ilman päämäärää on ihanaa, minä koen sen lohdulliseksi ja eheyttäväksi. Kirjoittamisesta ja miehistäsi tuli mieleen:
Muistan hämärästi sen yhden tuulimylly-runosi, jonka näytit yhdeksän vuotta sitten. Tykkäsin runoistasi. Vieläkö kirjoitat niitä?
Kiitoksia kommenteista! Maurelita ja Hanhensulka, olette ensimmäisiä kommentoijia, joita en tunne "oikeassa elämässä", lämpimästi tervetuloa lukijoiksi, olen ihan ihmeissäni ja iloissani, koska nyt vasta tajusin, että muutkin kuin tutut ovat ehkä lukeneet postauksiani.
Romanttinen rakkaus on vaarallista, hankalaa ja jopa tuhoisaa. Ja silti niin saakutin houkuttelevaa. KUmmia paradokseja me ihmisen lapset ollaan. Tulee mieleen se Björkin mahtava biisi, Human behaviour, en nyt muista sanoja sanoja tarkasti, mutta siinä kiteytetään tämä ihmisten outous ja kiehtovuus hyvin.
Hanhensulka, minun seurustelusuhteeni ovat olleet pääsääntöisesti etäsuhteita, ja silti ne ovat menneet pieleen, vaikkei ollakaan oltu päivittäin kasvokkain. Mutta ehkä ne kestivät pitempään sen etäisyyden vuoksi, ainoa lähisuhteeni oli myös kaikkein lyhyin. Ja joo, haluan ehdottomasti sallia anonyymit kommentit myös, hyvä kun huomautit asiasta. Yritän säätää kummisedän kanssa!
Kaisa, olen aika otettu, että muistat tuon tuulimyllyn! Siitä, kun viimeksi kirjoitin runon, taitaa olla aika monta vuotta, ja tämä bloggaamisen tuottama riemu viittaa siihen, että olen enemmän laajan elämäkerrallisen proosan kuin runouden kirjoittaja :)
No mutta kiitos paljon Hilla! Ja mikä saari missä?
Lähetä kommentti
<< Home