Pahvilaatikkorunoutta

Särkynyt sydän,
marttyyrin kyynel,
unohtunut kesämuisto,
jäähyväiset lapsuudelle.

Murtunut unelma,
vaikenevan tarina,
uinuva rakkaus,
vieno kesäillan tuuli.


(Kirjoittanut Hilla 11 v. Päiväkirjaan runon viereen on liimattu särkyneen sydämen haalistunut, mutta aivan ehjä kukka, jonka poimin mummilan seinustalta kasvavasta pensaasta. Saman sivun ylälaitaan on teipattu toinenkin kesämuisto: Ekoksen purkka-automaatista ostettu purukumi, kertaalleen pureskeltuna. Tämä mainittakoon, jottei kuva 11-vuotiaan minäni sielunelämästä näyttäydy liian romantillisena.)