keskiviikkona, elokuuta 06, 2008

Erosuunta tuntematon

Ensimmäisenä kesälomapäivänäni juhannusviikolla sain kuulla, että yliopisto vapauttaa minut palveluksestaan. Jatkonimitys ei mennyt läpi tiedekunnassa. Kävin rinkkani kanssa täyttämässä työsuhteen loppumiseen liittyvän lomakkeen, josta ruksasin kohdan: "Erosuunta tuntematon".

Bussissa matkalla mökille asian valoisat puolet alkoivat hahmottua mielessäni. Saan elää kesäelämää vielä koko elokuun! Ilmoittauduin saman tien lammaspaimeneksi Kuusiluotoon ja tajusin, että pääsen monen vuoden tauon jälkeen hilla-aikaan Enontekiölle. Päätin viettää toistaiseksi viimeisen palkallisen kesälomani huolta vailla ja murehtia elannosta vasta kun elokuu koittaa - eli tällä viikolla.

Nyt minä olen sitten työtön. Kävin eilen ensimmäistä kertaa työvoimatoimistossa. Ei se ihan helppoa ollut: ensimmäisellä yrityksellä eksyin ja päädyin takaisin jalkakäytävälle poliisin lupaviraston ovesta. Ei muuta kuin uudelleen pääovista sisään ja määrätietoisesti laatimaan työnhakusuunnitelmaa. Ja vot, jos kaikki sujuu niin kuin pitää, ansiosidonnaista alkaa virrata tililleni joskus syyskuun puolella.

Toistaiseksi olen suhtautunut elämänmuutokseen äärimmäisen valoisin mielin. Ainakin näin tuoreeltaan, kun tilillä möllöttää heinäkuun palkka ja lomarahat, työttömyys tuntuu elämänlaadun paranemiselta. Olen suunnitellut, mitä kaikkea voisin tehdä työstä vapautuvalla ajalla:

- kääntää saamelaista runoutta
- opetella soittamaan kannelta
- käydä ahkerasti sienessä
- kirjoittaa useammin Hillaa
- laittaa arkenakin ruokaa kotona
- siivota keittiön ja eteisen kaapit
- käydä kolme kertaa viikossa jooga-salilla
- mennä vapaaehtoistyöntekijäksi Maailmankauppa Mangoon
- kouluttautua Surunauhan ryhmänvetäjäksi
- olla omistautuva täti marraskuusta lähtien ja viettää pitkiä aikoja siskon luona
- koota ylimääräiset vaatteet ja tavarat kirpputorilla myytäväksi
- viettää pitkä syksyinen viikonloppu mökillä

Melkein hirvittää, että joku riistää minut työelämään kesken kaiken.

10 Comments:

Anonymous Jossu said...

Tilataan yksi nostalginen syysviikonloppu teidän mökillä vuoden 1996 malliin ihanalta kuulostavan työttömyytesi kunniaksi!

9:59 ap.  
Blogger Odelma said...

Näinkö siinä kävi, en olisi uskonut. Muttei taida tdk-neuvostoa minun uskoni kiinnostaakaan.. Menestystä tulevalle urallesi, toivottavasti törmäillään ja ehdit rupatella kaiken vapaa-ajantouhun lomassa! :)

5:34 ip.  
Anonymous Anders said...

Ehdotan lisättäväksi listaan: Kirjoita romaani!

9:07 ip.  
Blogger Hilla said...

Jossu, kyllä, lokakuussa mökille, ja jos vain Alkon valikoimista löytyy vielä sitä Dell'Umbria-punaviiniä jota juotiin 12 vuotta sitten, niin sillä nostetaan nostalgian maljat!

Odelma, näin kävi, mutta johan sitä lystiä kestikin kokonaiset viisi vuotta kesät talvet. :) Taatusti törmäillään jatkossakin, ja jos ei sattumalta niin sovitaan jokin törmäyspiste!

Anders, elä houraa :)

5:28 ip.  
Anonymous Se anonyymi entinen opiskelija, itsekin työtön said...

Karmistus. Vpi harmin harmi, susta pidettiin. Kuka sinun paikkasi nyt yrittää täyttää? K vai?

5:17 ip.  
Anonymous anders said...

Mut mä haluan lukee sen! Pysyttelen edelleen innokkaana ja toivekkaana.

8:11 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Ohhoi, ajattelin kanssa ettei ne haluaisi luopua susta ikinä..! Mutta joo, nyt osaat sen homman jo niin hyvin että voit huoletta ruveta muille töin! Pysyt vetreänä ja ikunuorekkaana kun joudut välillä virittelemään ihan uusia hoksottimia.

Ja niin, siis nythän sulla on mahottomasti aikaa räpeltää sen Skypen kanssa! Juokasema kahavit näin virtuaalilinjoilla piakkoin, eikö niin!!? Sielä voi olla ihan naamatusten, ko mullon kameraki. Niin sitten voit sanoa Keiichillekin että heippa hei!

Kuulumisiin!

MMM

10:06 ap.  
Blogger Hilla said...

Anonyymi opiskelija/työtön, ei siihen minun paikalleni kukaan muu ole tulossa, kun se on ollut ihan vain sellainen ylimääräinen paikka eikä mikään virka lainkaan. Kun rahat on laitokselta loppu, niin määräaikaiset pullahtaa uunista ulos...

Anders, hyvä tietää, että mulla on toiveikas lukijakunta vaikka ei tuotantoa lainkaan! Mun ala-asteen enkunopekin kysyy aina kun törmätään, että koska minä julkaisen esikoiseni. :)

Mustikka mun, jahka palajan kotikoneen ja laajojen kaistojen ääreen, lupaan pyhästi virittäytyä skype-taajuudelle. Mutta vielä ensi viikon paimennan lampaita saaressa, jossa on vain kala-, ei tietoliikenneverkkoja. Heippa vaan sille Keiichille näin sanallisesti tässä vaiheessa!

11:46 ap.  
Anonymous anonyymi ex-opiskelija, työtön said...

Vielä pahempaa, kirjatenteiksi siis menee. Taitaa taas keskeytysprosentti nousta... Mutta kaunista syksyä sulle, Hilla. Muista villasukat, kuumat juomat ja tähtien katseleminen.

3:01 ip.  
Blogger Jepa said...

Oh, kunpa minäkin pian pääsisin eroon työstäni tämänkertaisesta... ;) Enää viikko sinnittelyä, sitten taas hetken vapautta.

Vapaista jaksoista kannattaa ottaa kaikki irti, etenkin laiskottelumahdollisuudet!

11:29 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home