Tositarkoituksella
Kun ihminen lauantai-iltana löytää itsensä luomasta profiilia treffipalstalle, ihminen tuntee itsensä epäonnistuneeksi.
Varsinkin, kun ihminen ymmärtää, ettei osaa kirjoittaa esittelytekstiä itsestään. "Epätoivoa lähentelevä, mielialahäiriöinen vanhapiika etsii tasapainoista elämänkumppania tositarkoituksella" tuntuisi osuvalta, muttei kuitenkaan tarkoitusta vastaavalta kuvaukselta.
Lyötynä ihminen siirtyy blogiinsa avautuakseen kokemuksestaan. Huomatessaan, ettei osaa kirjoittaa myöskään blogitekstiä, ihminen vilkaisee, mitä treffipalstalla tapahtuu. Hän on saanut viestin: "no mä voin ottaa sut ;)".
Ilta on pelastettu!
Varsinkin, kun ihminen ymmärtää, ettei osaa kirjoittaa esittelytekstiä itsestään. "Epätoivoa lähentelevä, mielialahäiriöinen vanhapiika etsii tasapainoista elämänkumppania tositarkoituksella" tuntuisi osuvalta, muttei kuitenkaan tarkoitusta vastaavalta kuvaukselta.
Lyötynä ihminen siirtyy blogiinsa avautuakseen kokemuksestaan. Huomatessaan, ettei osaa kirjoittaa myöskään blogitekstiä, ihminen vilkaisee, mitä treffipalstalla tapahtuu. Hän on saanut viestin: "no mä voin ottaa sut ;)".
Ilta on pelastettu!
posted by Hilla at 8:59 ip.
18 Comments:
Ihana vastaus, aito. Jään odottamaan seuraavaa liikettä. :)
Minä muutin kirjavasta maisemasta vesielementtiin, yritän kai puhdistautua. Hmm. Marrasvilkutuksia!
Voi ihminen! Minä niin ottaisin sinut myös, jos. :)
Yhdellä virkkeellä toivotan onnea:
Joo, toi treffi-ilmoituksen laatiminen senssipalstalle ei hivele mitenkään itsetuntoa, mutta kun sen on saanut jotenkin valehdeltua kasaan, niin joskus koitaa vielä sekin päivä, kun ei hävetä kertoa, miten tapasi puolisonsa netissä eikä kirjeenvaihtokaverina.
Kyllähän tätä lukiessa ja Hillan livenä nähdessä on tullut mieleen, että tuon haluaisi. Mutta eipä tiedä olisiko sitä, mitä se haluaa, ja onnistuisiko juttu.
On se niin monimutkaista.
Olet ihana!
Voi Heini! Kiitos rohkaisusta!
Anonyymi, tapasitko sinä oikeasti puolisosi netissä, vai viittaatko vain potentiaaliseen nettideittailun lopputulemaan? Voisin tarvita vähän uskonvahvistusta tällä saralla...
Salaperäinen J, arvaa vain, alanko katsella kaikkia J:llä alkavia mies(?)henkilöitä arvaillen, että onkohan tuo se, joka minua Hillassa imarteli... Ihan mukava kuulla, että tuollaista on tullut mieleesi. Ja juu, monimutkaista on.
Anonyymi, kiitos, kultaista. Oikeasti olen kyllä aika paska ihminen, mutta olen minä välillä ihan ihanakin. :)
Hei Hilla, luin kommenttisi Vuoroveden blogista ja tulin uteliaisuuksissani kurkkaamaan :)
Riemastuttavia tekstejä!
Minä kokeilin tuota nettideittailua kerran. En kylläkään tavannut ketään, kirjoittelin vain. Vähän kyllä järkytyin, kun olin aika pitkään kirjoitellut oikein fiksun tuntuisen elokuvaajan kanssa, ja sitten kun hän näki kuvani, kirjoittelu loppui kuin seinään. Vaikka olen omasta mielestäni ihan nätti. No, hän ei kai sitten innostunut.
Nettihommelit jäivät kun tapasin nykyisen poikaystäväni kapakassa, tuhannen päissäni. En muista tapaamisesta juuri mitään, mutta jotain olen tehnyt oikein, koska muutimme käytännössä yhteen jo seuraavalla viikolla :)
Hei Lumikko, kiva kun tulit käymään! Joo, olen kuullut noita juttuja, että viestit loppuvat, kun kuva ei miellytä. Raakaa peliä.
Minä olen tavannut lukuisia miehiä kapakassa tuhannen päissäni, mutta jotain olen tehnyt väärin, kun en vieläkään asu heistä kenenkään kanssa. :)
Minä kerron nyt vielä tännekin, että tyttären kummitäti on kihloissa nettitreffin kanssa, aiempi poikakaverinsakin oli netistä löydetty. Molemmat miehet aivan ihania.
Lumikon elokuvaaja ei lopettanut kirjoittamista välttämättä ollenkaan tuon valokuvan takia. Tai sitten pelästyi, ajatteli ettei kelpaisikaan muinaisine vesirokon arpineen kaunottarelle. :) Tsemppiä, Hilla! <3
Ihan rohkaisun vuoksi kerrottakoon, että tunnen kaksi netissä tavannutta, onnellista pariskuntaa. Toisille syntyi juuri toinen lapsi.
Netin käyttäminen on nykyään maailman luonnollisin asia ja puolison etsintä on jo pitkään ollut maailman luonnollisin asia, joten miksei näitä kahta voisi hyvin yhdistää? :)
Mieshenkilö minä, joskus tavattukin, ja ehkä joskus taas tavataan.
Itse asiasta vielä, paremmin lainasanoin:
Ongelma on nyt se, että seuraa ois netissä ja/ tulossa ja menossa, että kyllä ihminen saa jos / haluaa, ongelma on se, että ei kiinnosta, ei / jaksa alkuvalmisteluja, ei jaksa keksiä / nimimerkkiä, salasanaa, ei jaksa arvioida onko / se joku hullu ja kuinka hullu ja millä tapaa, / onko hengenvaarallinen, ei jaksa panostaa/ itsesuojeluun, ei jaksais kuolla nyt, haluis / pysyä hengissä, katsella ja odottaa. Haluis / nukkua kunnolla ja pitkään, herätä joku päivä, / joku herättäis, se ois sit se oikee.
(Anja Erämaja, 2009)
Vuorovettä ja anonyymi 3, ihana kuulla onnellisista nettirakkaustarinoista! Ja todella, Lumikko on minustakin kaunotar-
Olen alkanut suhtautua treffipalstailuun vähemmän epätoivonsekaisesti. Itse asiassa olen nyt kolmena iltana peräkkäin istunut koneella pikkutunneille asti. Melkein noloa. :)
J, nyt tämä alkaa käydä mielenkiintoiseksi. Minullahan on täällä kommentti-laatikossa vähän niin kuin oma treffipalsta! :) Ihana tuo Erämajan runon loppu. Kyllä, haluaisin nukkua pitkään ja turvallisesti ja herätä ja huomata olevani sen oikean vieressä.
Mielessä on käynyt muuttaa tämä deittipalstaksi jo aiemmin. Ainakin silloin kun annoit heteromiehille viimeisen mahdollisuuden.
Mutta miestypologisiasi kohdalla minun kävi onnettomasti. Olen ryhmää 4. Hankala kyllä olen ajoittain, riitaisa ja ärtyisä ja ties mitä, mutta valitettavasti silti ryhmää 4.
J, piti käydä tarkastamassa tuo oma (aika pöljä) typologiani, kun en muistanut, ketkä kuuluvat ryhmään 4. Minusta on surullista, että en lähtökohtaisesti tunne vetoa kiltteihin miehiin. Ehkä sinun silti pitäisi tulla esiin piilostasi ja pyytää minua treffeille? :)
No, voihan olla että saan jonain päivänä satunnaisesti kohdatessa nykäistyä sua hihasta (kuvainnollisesti), mutta kun ne tilaisuudet menevät niin nopeasti ohi, niin tässä tällainen osoite minulle: jjjjjjj@netti.fi. Jos vaikka joskus tulee halua kirjoittaa ihmiselle, jolla on ihan oikeasti enemmän mielikuvitusta, kuin mitä tuosta 7:n jiin osoitteesta voisi päätellä...
Hei Hilla, hiljainen lukijasi aktivoituu, kun kaipasit uskonvahvistusta.
Ensi viikon perjantaina on kulunut vuosi siitä kun ensimmäiset* nettitreffit vietin ihanan muruni kanssa. Kyllä niitä sieltä löytyy, muillekin kuin mystisille serkkupojan siskopuolille ja muille kannustusvälineille, joita naimisissa olevat ystävät uskottelevat olevan olemassa.
(Siis ensimmäiset hänen kanssaan. Muuten kyllä ehdin kahlata treffit jos sadannetkin..)
m
Asiahan ei tietenkään mulle ventovieraalle vähimmässäkään määrin kuulu, mutta pakko on todeta että teidän Hilla ja J. pitäisi ehdottomasti kokeilla onneanne. Siis keskenänne. Olen käynyt täällä jo pari kertaa seuraamassa kommenttiflirttailunne edistymistä, ja se vaikuttaa oikein lupaavalta :) Ja siis kiltit miehethän ovat parhaita, kunhan eivät heittäydy kynnysmatoiksi (sama pätee tietty molempiin sukupuoliin).
Tämä on niin hauska kirjoitus, että kerronpa nettitreffikokemukseni. Laadin toissa kesänä jonkinlaisen venkoilevan seuranhakuilmoituksen ja tapasin sen seurauksena yhteensä kolme miestä.
Ensimmäinen paljastui lähes kollegakseni ja oli oikein hyvää ja silloisessa mielentilassani erittäin piristävää seuraa, mutta ei siitä sen kummempia tullut.
Toinen paljastui ensimmäisen entiseksi alaiseksi, mikä sai minut nauramaan heleästi (harmi etten voi kertoa ammattia, se oli niin kummallinen). Hieno mies, josta tuli kaveri.
Kolmas treffiseuralaiseni paljastui toisen kaveriksi. Lisäksi kolmannen kanssa minulla on nykyään yhteinen mökkilaina ja käytän hänestä nimitystä "lemmikkini".
En siis koskaan saanut selville mitä sääntöä sarja oikein seurasi, eli olisiko neljäs tuntenut vuorostaan kolmannen ja viides neljännen, vai olisiko toinen paljastunut siksi linkiksi, jonka kaikki tunsivat - mutta kokemus oli joka tapauksessa oikein positiivinen. Suosittelen.
Ps. Kaikki kolme olivat ällistyttävän komeita. Emmekä me mitään kuvia vaihdelleet.
Lähetä kommentti
<< Home