Linnunpoikia ja lauantaitöitä

On poutapilvinen kesälauantai ja tämä tyttö istuu työhuoneessa. Olen sen verta tunnollinen, että pääsykoevastaukset täytyy mielestäni käydä läpi kahteen kertaan. 2/3 vastauksista on jo saanut lopullisen pisteityksen (tuo sana kirjoitetaan oikeasti noin, ei "pisteytys", mikä kuulostaisi ainakin minun korvaani paljon luontevammalta), ja huomenna meinaan pyhittää lepopäivän tekemällä pyöräretken lähimaastoon. Viimeistään tiistai-aamuna täytyy saada nuo pisteet lähetettyä eteenpäin, ja sitten onkin enää muutama työpäivä jäljellä. Voi kesä! Alkuviikoksi on luvattu hellettä, ehkä uskaltaudun jopa uimaan. Talviturkin olen kyllä kastanut jo viikko vapun jälkeen, mökkisaunasta käsin, järvessä, jossa oli viikkoa aikaisemmin ollut ihmisen kantava jää. Täällä minulla ei valitettavasti ole rantasaunaa käytössäni, mutta pianpa pääsen sellaisiin nauttimaan kesäelämästä.

Huomaan, että odotan kesältä ennen muuta tiettyjä ruumiillisia, vuodesta toiseen toistuvia kokemuksia: viileän järviveden hellyyttä, pohjoisten jokien virtojen imua, pyöräilyä vähissä vaatteissa (voi sitä vapauden tuntua), lämmintä ilmavirtaa paljailla käsivarsilla, mökkien ja vanhojen puutalojen ominaishajuja, jotka tarttuvat hiuksiin ja vaatteisiin, savunhajua, auringossa kuumenneiden männiköiden ja hiekkateiden hajuja, jholle tarttuvaa kesäpäivän ulkoilman ominaishajua, mutaisten kaislarantojen rakkaita hajuja. Ja sitä hellekautta, kun on lämmin tai kuuma yön ja päivän läpi, mutta veteen pääsee viilentymään, ja tuntee olevansa syvällä, syvällä kesässä.

Olen eilen ja tänään virittäytynyt kesäisiin tunnelmiin seurustelemalla linnunpoikien kanssa. Kerrostalossani on ullakkokerrokseen rakennettu sauna, josta pääsee vilvoittelemaan koko talon levyiselle terassille. Terassi on katettu pleksillä, jonka läpi minä ja muut saunojat eilisiltana tiirailimme västäräkin poikasia, jotka olivat uskaltautuneet ulos katonrajassa olevasta pesästään. Muovin läpi sai melko vinkeän näkökulman lintuihin, jotka siis kököttivät suoraan päidemme päällä. Voin kertoa, että västäräkinpoikasen pyrstöntynkä on melkoisen hellyttävä näky: jokainen pikku sulka näkyy erikseen, sivuilla on muutama valkoinen ja keskellä mustia. Tänään olen puolestani jutellut räkätinpoikasen kanssa täällä kampuksella. Työhuoneeni ikkunasta näkee räksänpesän, josta poikaset ovat lentäneet ehkä noin viikko sitten. Ne ovat vielä vähän hölmöjä, yksi päästi minut ihan muutaman metrin päähän nurmikolla, vilkutteli vain mustaa silmäänsä kun yritin selittää sille, että sen pitäisi pelätä minua, joka olen ihminen. Jotain se taisi oppia, koska seuraavalla kerralla kun lähestyin sitä, se osasi hypätä patsaan jalustan taakse piiloon. Minun mielestäni linnunpojille täytyy muuten puhua samalla tavoin kuin ihmisen lapsillekin, sellaisella pehmeällä emoäänellä. Ehkä se räksä häämäntyi juuri siitä.

Eilen ja tänään olen nauttinut täysin siemauksin itsellisen naisen riippumattomasta elämästäni. Eilen siivosin, mikä on aina kunniamerkin paikka (imuroin n. neljän viikon välein, ja voin kertoa, että ne pölykoirat kasvavat siinä ajassa todella pelottaviin mittoihin), ja sen jälkeen painuin suoraan saunaan. Nukahdin pitkästä aikaa heti puolenyön jälkeen ja nukuin sikeästi puoli kymmeneen. Makasin varmaan tunnin sängyssä heräilemässä, söin superaamiaisen (neljän viljan luomupuuroa ja mustikoita, paahdettua ruisleipää ja vahvaa kahvia), lueskelin lehtiä ja kävin kahden kahvikupillisen välillä sängyllä loikoilemassa, tiskasin ja pesin vessan musiikkia kuunnellen, loikoilin, mietin, mitä haluaisin pukea päälleni, puhuin puhelimessa sängylläni loikoillen, ja lopulta lähdin liikenteeseen. Luulisin, että juuri tällaisia iltapäivään venyviä, raukean itsetyytyväisiä aamuja kaipaavat ne, joilla on pieniä lapsia. Itse en tänä aamuna kaivannut yhtään mitään, en edes kainaloa, jossa loikoilla (mikä ei suinkaan tarkoita sitä, ettenkö noin ylipäätään kaipailisi vierimakaajaa). Nyt lähden laittamaan itselleni falafel-ateriaa - odotan jännityksellä, saanko pyörykät paistettua ilman, että ne tarttuvat kiinni vanhaan valurautapannuun.